lauantai 31. joulukuuta 2011

Uusi vuosi


Minulla on tapana kirjoittaa vuoden vaihtuessa edellisen vuoden "testamentti". Mitä edellisen vuoden aikana opin elämästä ja ennen kaikkea itsestäni. Yleensä en ole myöskään tehnyt kuin yhden uuden vuoden lupauksen. Kasvaa ihmisenä. Siinä on mielestäni lupausta ja haastetta tarpeeksi. Etenkin tällaisella kärsimättömällä jääräpäällä, jollainen tunnustan olevani. Mutta nyt aion tehdä poikkeuksen. Aion tehdä uuden vuoden lupauksen. Mutta en itselleni, vaan tuolle rakkaalle pienelle. Hän on lupaukseni ansainnut.

Kuuntelen sydäntäni
Intuitio on ollut tärkeä osa valintojani jo pitkään. Aiemmin en kuunnellut sen viestejä, ja huomasin, että päädyin usein tekemään vääriä valintoja. Toki teen niitä edelleenkin, mutta intuitiota kuuntelemalla on elämä helpottunut huomattavasti. Tunteet ja intuitio ohjaavat yleensä oikeaan suuntaan. Vilpitön vanhempi viestii rehellisesti ja opettaa sitä samaa myös lapselleen. Olen tehnyt tiettyjä valintoja tulevan elämäni suhteen, mutta en kirjoita niistä vielä täällä, ennen kuin olen asioista virallisesti sopinut.

Olen läsnä
Lapsi tarvitsee vanhemman huomiota. Jakamatonta sellaista. Aika pian vauva antaa palautetta, jos olen paikalla, mutta en ole läsnä. Jo puolivuotiaana hän on mestari huomaamaan, jos ajatukseni tai huomioni on jossakin muualla kuin tässä hetkessä. Tiskivuori tai pyykki saa odottaa, tärkeintä on olla pienen kanssa. Koska pyykkiä tulee aina uutta, samoin tiskiä, mutta tätä hetkeä pienen kanssa en saa koskaan takaisin.

Rakastan lasta ehdoitta
Tunnistan jo nyt lapsessani samoja piirteitä kuin itsessäni. Hän vaikuttaa yhtä kärsimättömältä kuin minä itsekin olen. Se muistuttaa minua tästä haasteesta, jonka itse yritän selättää. Aino on selkeästi herkkä. Minun tehtävä on tukea Ainoa tässä herkkyydessä ja oltava hänen tukenaan uusissa tilanteissa. Tehtäväni on myös osoittaa, että uusien asioiden ei tarvitse olla pelottavia, vaan hienoja ja jännittäviä.

Rakkaus on rajoja
Tuleva vuosi tuonee mukanaan ensimmäiset uhman osoitukset. Haluan asettaa lapselle rajat. Onneksi olemme näistä rajoista isän kanssa samaa mieltä. Rajoja saa myös kokeilla. Turvallisesti, äidin ja isän kanssa.

Syli on avoin ja rakkautta riittää
Uskon, että aidosti rakastetusta lapsesta kasvaa luottavainen ja rakastava aikuinen. Sylini on aina Ainollemme avoin. Rakkaus on ja näkyy. Lupaan myös kertoa rakastavani.

Opin virheistäni
Teen jatkuvasti ihmisenä ja äitinä virheitä. Ne ottavat päähän, mutta olen oppinut sietämään niitä paremmin kuin ennen. Mutta yhdestä virheestä oppii enemmän kuin kymmenestä onnistumisesta. Siksi aion opettaa lapselleni, että epäonnistuminen ei ole katastrofi. Ja että virheiden määrällä ei mitata ihmisarvoa.

Pidän yhteyttä ystäviini 
Vanhemmuus on tällä hetkellä elämäni tärkein juttu, mutta elämään kuuluu muutakin. Tapaamiset ystävien kanssa ja omat harrastukset auttavat lataamaan akkuja. Vanhemman esimerkkiä seuraamalla lapsi oppii, että myös kodin ja perheen ulkopuolisilla sosiaalisilla suhteilla on arvoa ja merkitystä. Ja että tärkeitä suhteita täytyy hoitaa ja huoltaa. 

Ja tästä lähin lupaan kysyä itseltäni joka aamu yhden kysymyksen:
Miten juuri tänään voin voida hyvin, ja nauttia elämästäni?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätäthän puumerkin käynnistäsi, kiitos!