maanantai 7. toukokuuta 2012

Viskibasson paluu

Ei ollut ehkä fiksuin ratkaisu lähteä hippasen lämpöilevänä ja yskäisenä reissuun. Tukholman tuliaisina tulivat viskibasso ja hakkaava yskä. Oli mahtavan kiva reissu ja upeinta oli nähdä tyttösen nauttivan ihmisvilinästä, auringonpaisteesta ja muidenkin mestojen näkemisestä, kuin vain tästä neliskanttisesta.

Buffeepöydän antimien ääressä (kyllä, örp) oli mahtava istuskella ilta-auringon paisteessa, lokkien liitäessä ikkunan toisella puolella, leivän päällä itse kasattu toast Skagen ja lasissa pirskahtelevaa valkoviiniä. Ja pöydän toisella puolella maailman parasta seuraa. <3 Yritimmepä hillitä tyttösemme armotonta flirttiä naapuripöytiinkin buffeen antimien nauttimisen lomassa, mutta tuloksetta. Napero kun piti sellaista meteliä, että se taatusti kuului pidemmällekin kuin vain naapuripöytään ja mitä enemmän hän sai huomiota, sitä muikeammaksi ilme kasvoi ja elkeet suurenivat.

Hakeuduimme hyttiin jo ennen kahdeksaa, kun seurueen pienimmällä alkoi silmä lupata. Se olikin hyvä ratkaisu, niin jäi nämä pahimmat känniääliöt näkemättä. Heidät kyllä kuuli hytin oven läpi yöllä baarien sulkeuttua mörrimöykkyjen kaivatuessa takaisin pesäkoloihinsa. En tiedä olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, kun ensin hytin ohitti tukevassa laitamyötäisessä (kolinasta päätellen) oleva kaveri. Hetkeä myöhemmin perästä tuli äänekkäämpi otus, joka kirosi: "tule v**** apina tänne, mä vähän muotoilen sun kasvoja uudelleen". Ah, ihanaa herätä tällaiseen runonlaulantaan klo 02:17. On se kumma, miten kuningas alkoholi saa päistä ne viimeisetkin aivosolut sammumaan. Ja älä käsitä väärin, en ole absolutisti, mutta en myöskään ymmärrä tuota humalahakuista ördäämistä.

Tulholmassa jäimme bussista Slussenissa ja kävelimme vanhan kaupungin halki. Harmittavasti (lompakko tosin kiittää) vanhan kaupungin liikkeistä juuri ne kiinnostavimmat eivät olleet auki ohi kulkiessamme. Esim. ihastuttava Leksaker förr och nu olisi varmasti ollut sellainen, johon olisin pennosen jos toisenkin jättänyt. Niin ihastuttavia aitoja vanhoja retroleluja kaupan ikkunasta löytyi. Mustkohde seuraavalle reissulle! Vai mitä pidätte?
















Meidän oli tarkoitus ostaa Ainolle reissusta kumiankka, mutta emme sellaista löytäneet. Kun ankkaa ei löytynyt, kotiutimme kivan raitapipon Åhlensin omasta mallistosta (P.o.P:n tyylistä kivaa raitakuosia kohtuuhintaan (pipo 39kr), josta olisi saanut kolme vaatetta kahden hinnalla, mutta mies toppuutteli ja ostimme vain pipon. Kävimme etsimässä ko. tavaratalon ruokaosastolta Ella's Kitchen -luomuruokia, joita mammakaveri on kehunut kovin. Mutta sieltä löytyi vain marja/hedelmäversioita, eikä ruokaisia ollenkaan.

Se, mihin länsinaapurissa kiinnitin huomiota, oli pukeutumisen monimuotoisuus verrattuna kotomaahan. Täällä liiankin monen teinin käsipuolessa roikkuvat (feikki tai aidot) luksuslaukut puuttuivat länsinaapurin katukuvasta kokonaan. Kyllähän naapurimaan tyylikkäiden pukeutujien käsiveskoissa oli sellaisia merkkejä kuin Prada, Michael Kors tms., mutta ne eivät huuda kilometrin päähän, mitä merkkiä ovat. Me like. Muutenkin, oli virkistävää nähdä rohkeita kuosien yhdistämisiä, värikylläisyyttä ja uusia printtejä. Kiinnitin huomiota erityisesti vaunuihin. Näin vain kahta merkkiä, Emmaljungia ja Bugaboo:ta. Jälkimmäisiä tuntui olevan joka toisella vastaan tulevalla vaunuilijalla. Laukkufriikkinä kuolasin muutamien tyylikkäiden äitien hoitolaukkujen perään. Sellaisen kotiuttaisin enemmän kuin mielelläni itsekin arki/työkäyttöön.

Se, mistä nautin ulkomailla olosta on se, miten autoilijat huomioivat vaunujen kanssa liikkujat. Oli kyse sitten Tallinnasta tai Tukholmasta (joista meillä on kokemusta Ainon syntymän jälkeen). Eilenkin yksi auto jäi viiden metrin päähän odottamaan, vaikkemme olleet edes vielä lähelläkään suojatietä. Tätä lisää kotimaahankin, kiitos! Täällä ei ole kerta eikä kaksi, kun auto on vetänyt kumit käryten melkein vaunukopan mukanaan, eikä vaunuilijalle anneta taatusti tietä, vaikka taivaalta sataisi kissoja ja koiria.



Kaupungilla kiireettömästi kävellessämme spottasimme myös keväiset kirsikankukat. Mieleen palautui upea häämatkamme, honeymoon hanamimme kolmen vuoden takaa. Tällöin pääsimme nauttimaan kirsikankukista täydelliseen kukinta-aikaan Kiotossa.

Meillä oli ikkunallinen hytti, joka oli kyllä lapsen kanssa mahtava juttu. Saimme ihailla omasta ikkunasta kaunista auringonpaistetta, kimmeltävää merta, saariston taloja ja maisemia sekä merilintuja.














Saimme hyttiemännältä pyytäessämme käyttöömme Emman matkasängyn, joka oli niin kapea, että mahtui alasvedettävien sänkyjen väliin ja näin saimme koko perhe hyvät unet. Tosin vauvansängyssä oli vain puolen sentin patja, joten taittelimme yhdestä ylimääräisestä peitosta lisäpehmustetta sänkyyn. Ja niin tyttökin nukkui uniriepunsa (lue: äidin paita) ja unilampaansa kanssa rauhaisasti.

Minun tärppini risteilylle ja Tukholmaan:
- Laivaan ikkunallinen hytti. Lastensängyn saa alle vuoden ikäisen kanssa matkustava hyttiemännältä pyydettäessä.
- Olimme liikenteessä matkarattailla, mutta silti kätevintä oli esim. tax-freemyymälän tungoksessa liikkua lapsi kantorepussa selässä.
- Lelukauppa: Leksaker förr och nu, Västerlånggatan 11
- Ruokapaikka: Kungshallen, 15 eri ravintolaa saman katon alla, Kungsgatan 44
- Vauvanhoitopiste: Åhlens, toinen kerros, kerroksen perällä sovituskoppien takana. Vesipiste puuttuu, mutta muuten ihanan avara ja tilava (oikeasti iso) huone, jossa on nojatuoleja, ruokapöytä tuoleineen, syöttötuoli ja mikro.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätäthän puumerkin käynnistäsi, kiitos!