Mamma on nyt vähän väsy. Viime yönä puoliltaöin alkoi isompi lapsista huutaa kuin hyeena. Ensin luulin, että lapsi näkee (taas) pahaa unta, mutta pian selvisikin, että korva on kipeä. Luojan kiitos, kotona oli sekä kipulääkettä että Orodropsia. Sen jälkeen yritimme saada unen päästä kiinni. Lapsi taisi ottaa pieniä torkkuja, mutta minä en sen puolenyön jälkeen saanut enää lapsen itkulta enää unta. No, aamusella sain ajan arvauskeskukseen ja ylläripylläri (NOT!) toisessa korvassa oli paha tulehdus. Lääkäri meinasi ensin määrätä lapselle sitä antibioottia, josta viimeksi tuli koko kropan nokkosrokko. Sanoin, että en sitä suostu ottamaan, vaan haluan jotakin muuta. Onneksi lääkäri kirjoitti samoin tein Naproxen-reseptinkin.
Pienemmänkin nenä vuotaa, kuumetta ei onneksi ole. Mutta kun itse on toista viikkoa lenssun kourissa, ja takana on lähes valvottu yö, olo on vähemmän hehkeä.
Itse olen viihtynyt netin ääressä, mutta en ole uhrannut blogille ajatustakaan. Kaksi uutta reumadiagnoosia kaksi viikkoa sitten pisti palettia vähän uusiksi ja olen yrittänyt netin uumenista kaivaa kaiken mahdollisen tiedon sairauksistani, ja miten voin itse hoitaa itseäni parhaalla mahdollisella tavalla. Kokeilussa on nyt myös lihaton, gluteeniton ja maitotuotteeton ruokavalio eli olen pesco-ovo-vegetaristi. Palaan näihin sairausjuttuihin tuonnempana. Mutta halusin kirjoittaa tämän, jotta tiedätte, mistä mahdollinen blogihiljaisuuteni johtuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän puumerkin käynnistäsi, kiitos!